Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Tiedetään, että katto vuotaa ja se pitäisi korjata. Tiedetään, että talo on vajaakäytöllä. Tiedetään, että talo tuottaa hirveästi kustannuksia. Mutta ehkä se tuska ei johdukaan tiedosta, vaan siitä että talo on yhdistykselle tärkeä. Suurempaa tuskaa voisi seurata tilanteesta, jossa katto saa vuotaa huomaamatta vuosikausia, talo on tyhjillään, vaikka ympärillä on tapahtumia, tai siitä, että yhdistyksen varat hupenevat kuin itsestään.

Kaksi vuotta kestäneessä Wolmar-hankkeessa kehitettiin taloon liittyvien tietojen hallintaan avuksi selvityskortti. Selvityskortti on itseohjaava työkalu, jonka yhdistykset voivat maksutta ladata Yhdistystorilta (www.yhdistystori.fi/selvityskortti). Siihen kerätään kaikki taloon liittyvä tieto aina rakennusmateriaaleista talouslukuihin ja historiasta käyttäjäryhmiin. Yhdistyksillähän on taloistaan valtavasti tietoa, mutta usein ne on hajautettu eri mappeihin ja eri avainhenkilöiden päänuppeihin.

Yhdistys voi kokoontua täyttämään selvityskorttia ja keskustelemalla eri asiakohdista saattaa nousta myös kehitysideoita. Selvityskortissa kysytään esimerkiksi, että onko vuokraustoiminnassa käytössä tilavarausjärjestelmä. Yhdistys ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi koko asiaa aiemmin, mutta tässä yhteydessä he päättävätkin, että haluavat ottaa sellaisen käyttöön.

Suomen Kotiseutuliiton jakamaa seurantalojen korjausavustusta saadaan tänä vuonna Keski-Suomeen 70 % enemmän kuin viime vuonna, eli jopa 113 000 euroa. Avustuksen saajia on kymmenen taloa, joista kolmessa on selvityskortti käytössä.

Muinaisessa kreikkalaisessa Apollonin temppelissä oli kirjoitettuna ”tunne itsesi”. Mitä kreikkalainen filosofia silloin kehotti tekemään elämänlaadun parantamiseksi, tehkää te tänään talonne laadun parantamiseksi. Tuntekaa talonne.

Niko Jokinen
projektityöntekijä
Wolmar-hanke, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Wolmar-hanke päättyy maaliskuun lopussa ja loppuseminaari järjestetään 24.3.2018 kylätalo Rientolassa, Jyväskylän Vesangassa. Lisätiedot Yhdistystorilta (https://www.yhdistystori.fi/tapahtuma/yhdistysten-tilat-ja-talot-keski-suomessa-wolmar-hankkeen-loppuseminaari/)

Wolmar on rahoitettu Euroopan maaseuturahastosta.

Monikulttuurikeskus Glorian kymmenes toimintavuosi on pyörähtänyt hyvin käyntiin, ja vuosi tuli täyteen omana yhdistyksenä. Gloria on avoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille jyväskyläläisille, mikä toteutuu hyvin Mataran tiloissa. Hyvien yhteistyöverkostojen avulla Gloria on vuorovaikutuksellinen foorumi, jossa ihmiset ja kulttuurit kohtaavat.

Kevät 2018 on jälleen tapahtumarikas ja monipuolinen. Suosittuja Kielikahviloita järjestetään kerran kuukaudessa torstaisin, ja kevään ensimmäinen kahvila on auki jo 22.2. kaikille tutustumisesta, yhdessäolosta, kielistä, kulttuureista ja iloisesta kansainvälisestä tunnelmasta kiinnostuneille.

Talent Open Stage -katselmuksia on kevätkaudella kaksi; seuraavan kerran lava on vapaa torstaina 15.3. Uskaltaudu siis estradille yksin tai ryhmäsi kanssa, voit päästä esiintymään Glorian itsenäisyysjuhlaan joulukuussa.

Nowruz, ”uusi päivä”, on perinteinen iranilainen uuden vuoden ja kevään juhla, jota vietetään kevätpäiväntasauksen mukaan 21.3., jolloin on myös kansainvälinen rasisminvastainen päivä.

Viime vuonna upeasta ohjelmasta oli nauttimassa yli 300 juhlijaa, tervetuloa nauttimaan hienoista tanssi- ja musiikkiesityksistä myös kuukauden päästä!

Monikulttuurinen koko perheen Monimessi kokoontuu viikoittain perjantaiaamupäivisin. Monimessiin ovat kaikenikäiset tervetulleita, tarkoituksena on yhdessäolo ja vertaistuen tarjoaminen. Perhekahvilassa syödään aamupala, lauletaan, leikitään ja askarrellaan vaihtuvin teemoin. Kerran kuussa tiistaisin luetaan, keskustellaan ja kahvitellaan uudessa Ilta-Monimessissä.

Nuorten kahvilassa joka toinen tiistai tutustutaan ja jutellaan nuoria askarruttavista asioista kuten parisuhteesta ja seurustelusta, arvomaailmasta ja elämänkatsomuksesta, päihteistä ja mielenterveydestä. Nuorilta nuorille.

Etno Kafessa tehdään ja tarjotaan ruokaa kaikkialta maailmasta, ja sen valmistavat yleensä Glorian kulloisetkin työharjoittelijat. Jos haluat herkutella etnisesti, tervetuloa nigerialaiselle lounaalle syömään Jollof Rice -ateria keskiviikkona 21.2. klo 12–14!

Info Gloria on Monikulttuurikeskus Gloriassa päivittäin toimiva matalan kynnyksen neuvontapalvelupiste, mistä saa apua ja neuvoja kaikenlaisiin arkeen liittyviin asioihin: missä voi opiskella, miten hakea asuntoa, mitä eri viranomaisilta tulleet kirjeet tarkoittavat, miten erilaisia lomakkeita täytetään. Neuvontaa saa suomen ja englannin lisäksi persian, viron, venäjän, thain ja arabian kielillä.

Suomen kielen ryhmät ovat näkyvä osa Glorian jokapäiväistä toimintaa. Suomen kieltä näissä ryhmissä opettavat vapaaehtoiset kielioppaat, joiden työpanos on huomattava. Vapaaehtoisena voit osallistua olemassa olevaan toimintaan tai ideoida uutta. Vapaaehtoisena voi toimia esimerkiksi ohjaajana eri kieliryhmissä ja kerhoissa sekä suunnitella ja toteuttaa tapahtumia.

Nähdään Glorian keväässä!

 

Lisätietoja:
www.gloriajkl.fi
Facebook: Monikulttuurikeskus Gloria
Instagram: @gloriajkl

Johanna Marttinen
Tiedottaja
Monikulttuurikeskus Gloria ry
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Pian on vuosi lopuillaan ja uusi pyörähtää taas käyntiin. Kohta päästään valmistautumaan joulun odotukseen ja levähtämään arjen kiireen keskeltä. Mutta millaista se arki meillä sitten on, täällä Jyvässeudun 4H-yhdistyksellä?

Arkemme koostuu nuorisotoiminnasta, työpalvelusta sekä hankkeista. Jyvässeudulla toimii aktiivisesti joka viikko kymmenen 1.-6. –luokkalaisille suunnattua kerhoa, joita ohjaamassa ovat koulutuksen käyneet nuoret ja vapaaehtoiset. Kerhoissa leikitään, liikutaan, kokkaillaan ja askarrellaan. Uutuutena tänä syksynä meillä alkoi nuorten aikuisten klubi toiminta (18-28 -vuotiaille), joka on toiminnassa mukana olevien itse suunnittelemaa vertaisryhmätoimintaa. Teemoiksi klubin ympärille nousivat kansainvälisyys ja yhteinen tekeminen. Mielenkiinnolla odotamme, mihin päin maailmaa klubi toiminta nuoret lähettää! Säännöllisen nuorisotoiminnan lisäksi järjestämme erilaisia koulutuksia ja tapahtumia nuorille, kuten yrityskursseja (seuraava järjestetään 21-28.11.2017), hygieniapassi koulutusta (29.11.17), ajokortti työelämään –kursseja ja teemapäiviä, kuten metsäpäivä alakouluikäisille. Nuorisotoiminnassa riittää vilskettä!

Työpalvelussa eletään kiireisiä aikoja, kun joulusiivoukset alkavat työllistämään työpalvelun työntekijöitä. Työtä riittää ikkunan pesusta mattojen tamppaukseen ja imurointiin. Meistä on hienoa, että voimme työpalvelumme kautta tarjota konkreettista apua ja iloa asiakkaiden koteihin!

Hankkeiden osalta Luotsaamo 2.0 hankkeen syksyn Pelinkehittäjä urapolkuvalmennus on myös loppusuoralla. Valmennuksessa nuoret ovat päässeet kehittämään itse tietokonepelejä, jotka julkaistaan keskiviikkona 29.11.2017 Kansalaistoiminnankeskus Mataran aulassa klo 12-14 järjestettävässä Pieni Suuri Pelin julkaisutilaisuudessa. Kannattaa tulla paikanpäälle testaamaan pelejä, tilaisuus on ilmainen! Start up! hankkeessa pyörivät säännölliset tiimitapaamiset, jonka lisäksi katseet ovat suunnattu Nuksun järjestämiin joulumarkkinoihin, joissa nuoret pääsevät myymään ja markkinoimaan palveluitaan. Markkinat järjestetään Hippoksella 9.12 klo 10-15.

Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Meillä on vapaaehtoistyön mahdollisuuksia mm. kerhon ohjauksessa ja yritysohjaajina. Lisäksi klubi toimintaan mahtuu vielä mukaan!

Mukavaa talven odotusta jokaiselle!

Jenna Mehtonen (Opiskelija/Humanistinen ammattikorkeakoulu)
Jyvässeudun 4H-yhdistys

Maakunta- ja soteuudistus luo parhaimmillaan järjestöille mahdollisuuksia, mutta ainakin se synnyttää isoja kysymyksiä. Kansalais- ja järjestötoiminta haastetaan nyt hyvin monin tavoin, käytännön ja arvojen tasolla.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät uudistuvat, moni asia muuttuu. Uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, eli kunnat eivät enää vastaa palveluiden järjestämisestä kuten tähän saakka. Sen sijaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat jatkossa kunnat ja maakunta yhdessä. Ne saavat tähän tehtäväänsä valtionosuuksia sen mukaan, miten hyvin ne onnistuvat edistämään ihmisten sosiaalista hyvinvointia, terveyttä ja työllisyyttä.

Keski-Suomessa on yhteensä noin 5300 järjestöä eli rekisteröityä yhdistystä. Valtaosa toimii pienin resurssein ja pitkälti vapaaehtoisten voimin ruohonjuuritasolla. Paikallisen järjestötoiminnan kannalta oleellisia kysymyksiä on paljon: Säilyykö kansalaisjärjestöjen ja kuntien kumppanuus ja kuka tätä resursoi jatkossa? Kuka kunnassa jatkossa toimii järjestöjen vuoropuhelukumppanina? Aiemmin monen järjestön oleellinen yhteistyökumppani on löytynyt kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä - entä jatkossa? Näihin kysymyksiin ei ole vielä vastausta. Nyt on hyvä aika selkiyttää, mikä järjestönne toiminnassa on erityisen merkityksellistä ja vaikuttavaa; miten tuette ja autatte ihmisiä, miksi järjestönne kannattaa ottaa kunnan kumppaniksi. Erityisen tärkeää on miettiä kahta asiaa: mistä ette halua luopua ja toisaalta, tulisiko toimintaa jollain lailla uudistaa.

Palveluita tuottavia sosiaali- ja terveysjärjestöjä on maakunnassa noin 60. Sosiaalipalveluista yleisimmät ovat asumispalveluita ja päivätoimintaa vanhuksille, lapsille, nuorille, kehitysvammaisille tai mielenterveyskuntoutujille. Palveluita tuottavien järjestöjen kentällä käydään mm. seuraavaa pohdintaa: Onko järjestölähtöisillä palveluilla elintilaa tulevaisuudessa? Miten pieni pärjää suurten rinnalla? Onko kaikkien palveluntuottajien pakko yhtiöittää toimintansa kilpailuttamisen ikeessä? Järjestölähtöisten palveluiden mahdollisuudet liittyvät mm. järjestöjen kykyyn kehittää ketterästi erityisryhmien tarpeisiin vastaavia palveluita.

Palvelutuotannon ja jäsenten keskinäiseen kohtaamiseen perustuvan toiminnan lisäksi järjestöillä on valtava määrä yleishyödyllistä, järjestölähtöistä tukea ja apua. Tämä on useimmiten asiakkaalle maksutonta, matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää apua. Useissa tapauksissa ennaltaehkäisevällä tuella on onnistuttu kannattelemaan ihmisiä ajoissa, välttäen raskaita palveluprosesseja ja epäinhimillistä odottelua. Toiminnan moninaisuuden vuoksi järjestöjen toiminta on niin arvokasta ja ainutlaatuista.

Kun rakenteita uudistetaan, on tärkeää tuoda esille kansalaisjärjestötoiminnan merkitystä. Suurtenkaan muutosten keskellä perusasiat eivät muutu. Ihmiset tarvitsevat aina toisia ihmisiä, välittämistä ja kokemusta tarvittuna olemisesta. Suurin osa kansalaisjärjestötoiminnasta perustuu juuri ihmisten liittymisen tarpeeseen. Itse ajattelen, että uudistusten keskellä pysyy pinnalla sekä tiedostamalla toiminnan juuret että olemalla riittävän tietoinen toimintaympäristön muutoksista.

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke omalta osaltaan tukee maakunnan järjestötoimijoita uudessa toimintaympäristössä. Hanketta hallinnoi KYT ry ja rahoittaa STEA (1.8.17 – 31.12.2020). Hankkeessa työskentelevät järjestöjen muutosagentti ja muutoskoordinaattori. Hankkeen uutiskirje kannattaa tilata omaan sähköpostiin. Uutiskirjeen avulla saat mm. järjestöille räätälöityä, ajankohtaista tietoa uudistuksesta ja hankkeen etenemisestä. Lisätietoja hankkeesta.

Maakunta- ja sote-uudistuksesta laajemmin kiinnostuneiden kannattaa tutustua esimerkiksi KS2020.fi -sekä alueuudistus.fi -sivustoihin.

Anne Astikainen
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke