Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Olin viime kesänä soutamassa Mataran kirkkoveneessä. Siitä asti mielessäni on pyörinyt ajatus järjestötoiminnan ja kirkkovenesoudun yhteisistä piirteistä. Kirkkoveneessä on 14 soutajaa ja yksi perämies, joka määrää soutuairojen tahdin. Maali saavutetaan sitä nopeammin, mitä useampi airopari soutaa samaan tahtiin. Veneessä tarvitaan yhteistyötä, kärsivällisyyttä, erilaisten soutajien hyväksyntää, ja ennen kaikkea yhteinen tavoite. Kovin monia soolovetoja omaan tahtiin ei kannata yrittää, jos meinaa eteenpäin päästä.

Järjestöjen toimintaa haastetaan nyt monesta suunnasta. Maakunta- ja sote-uudistus tuo erityisesti järjestöjen palvelutoimintaan muutoksia. Sote- ja kasvupalveluiden järjestämisen siirtyessä maakuntien vastuulle järjestöille tulee uusia yhteistyökumppaneita. Kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien sijaan tai lisäksi kumppaneiksi tulevat mm. yksityiset yritykset. Voi myös käydä niin, että osa järjestöjen tähän saakka tuottamista palveluista muuttuu asiakassetelipalveluiksi, eli markkinalähtöisiksi. Lisäksi perinteisesti järjestöjen rooleihin kuuluneeseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen syntynee uudenlaista yritystoimintaa, mikä sekin aiheuttaa järjestöille uutta rajanvetoa ja määrittelyjä suhteessa yksityiseen palvelutuotantoon.

Kuntien vastuulla on jatkossa erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kunnat tarvitsevat ja toivovat tähän työhön kumppaneiksi järjestöjä. Paikallistason yleishyödyllinen toiminta on kunnan asukkaiden näkökulmasta katsottuna vetovoimaa ja elinvoimaa lisäävä tekijä. Mitä enemmän kunnassa on tarjolla monipuolista ja mielekästä tekemistä, kun parempi kunnassa on asua. Jotta kunnat ja järjestöt voivat tehdä hyvää yhteistyötä, niiden tulee tuntea toinen toisensa. Hyvin tärkeää on hahmottaa nimenomaan erilaisten järjestöjen rooli ja merkitys kunnan kumppanina hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Entäs se kirkkovenesoutu, katkesiko airot vai päästiinkö maaliin? Keski-Suomen tuhansista järjestöistä riittää soutajia satoihin kirkkoveneisiin. Järjestöissä on osaamista, asiantuntijuutta, vapaaehtoisuutta, intoa ja sitkeyttä. Meillä on toimivia laaja-alaisia ja substanssiperusteisia verkostoja, joita myös kehitetään aktiivisesti; esimerkkinä perusteilla oleva maakunnan ja järjestöjen yhteinen kumppanuuspöytä. Yhteisenä intressinä meillä kaikilla on monipuolisen järjestötoiminnan sekä ihmisten osallisuuden ja tuen turvaaminen.

Jotta soutu sujuisi mahdollisimman hyvin, tarvitsemme nykyistäkin tiiviimpää yhteistyötä ja yhteisen äänen ylläpitämistä. Järjestötoiminnan vahvuutena on toiminnan laaja kirjo ja moninaisuus, mutta samalla järjestötoiminta saattaa näyttää hankalasti hahmotettavalta. Järjestötoiminnan kuvaa tuleekin selkiyttää eli kertoa mitä teemme ja miten, mikä on toimintamme volyymi ja merkitys. Parhaimmillaan kirkkovene voi olla alusta, jolla on tuhansia erilaisia samaan maaliin soutajia ja jolla saamme arvokkaan työmme tunnetuksi. Tehtävänämme on turvata niiden ihmisten palvelut ja tuki, joita varten me toimimme ja olemme olemassa.

Järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke