Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Maakunta- ja soteuudistus luo parhaimmillaan järjestöille mahdollisuuksia, mutta ainakin se synnyttää isoja kysymyksiä. Kansalais- ja järjestötoiminta haastetaan nyt hyvin monin tavoin, käytännön ja arvojen tasolla.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät uudistuvat, moni asia muuttuu. Uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, eli kunnat eivät enää vastaa palveluiden järjestämisestä kuten tähän saakka. Sen sijaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat jatkossa kunnat ja maakunta yhdessä. Ne saavat tähän tehtäväänsä valtionosuuksia sen mukaan, miten hyvin ne onnistuvat edistämään ihmisten sosiaalista hyvinvointia, terveyttä ja työllisyyttä.

Keski-Suomessa on yhteensä noin 5300 järjestöä eli rekisteröityä yhdistystä. Valtaosa toimii pienin resurssein ja pitkälti vapaaehtoisten voimin ruohonjuuritasolla. Paikallisen järjestötoiminnan kannalta oleellisia kysymyksiä on paljon: Säilyykö kansalaisjärjestöjen ja kuntien kumppanuus ja kuka tätä resursoi jatkossa? Kuka kunnassa jatkossa toimii järjestöjen vuoropuhelukumppanina? Aiemmin monen järjestön oleellinen yhteistyökumppani on löytynyt kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä - entä jatkossa? Näihin kysymyksiin ei ole vielä vastausta. Nyt on hyvä aika selkiyttää, mikä järjestönne toiminnassa on erityisen merkityksellistä ja vaikuttavaa; miten tuette ja autatte ihmisiä, miksi järjestönne kannattaa ottaa kunnan kumppaniksi. Erityisen tärkeää on miettiä kahta asiaa: mistä ette halua luopua ja toisaalta, tulisiko toimintaa jollain lailla uudistaa.

Palveluita tuottavia sosiaali- ja terveysjärjestöjä on maakunnassa noin 60. Sosiaalipalveluista yleisimmät ovat asumispalveluita ja päivätoimintaa vanhuksille, lapsille, nuorille, kehitysvammaisille tai mielenterveyskuntoutujille. Palveluita tuottavien järjestöjen kentällä käydään mm. seuraavaa pohdintaa: Onko järjestölähtöisillä palveluilla elintilaa tulevaisuudessa? Miten pieni pärjää suurten rinnalla? Onko kaikkien palveluntuottajien pakko yhtiöittää toimintansa kilpailuttamisen ikeessä? Järjestölähtöisten palveluiden mahdollisuudet liittyvät mm. järjestöjen kykyyn kehittää ketterästi erityisryhmien tarpeisiin vastaavia palveluita.

Palvelutuotannon ja jäsenten keskinäiseen kohtaamiseen perustuvan toiminnan lisäksi järjestöillä on valtava määrä yleishyödyllistä, järjestölähtöistä tukea ja apua. Tämä on useimmiten asiakkaalle maksutonta, matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää apua. Useissa tapauksissa ennaltaehkäisevällä tuella on onnistuttu kannattelemaan ihmisiä ajoissa, välttäen raskaita palveluprosesseja ja epäinhimillistä odottelua. Toiminnan moninaisuuden vuoksi järjestöjen toiminta on niin arvokasta ja ainutlaatuista.

Kun rakenteita uudistetaan, on tärkeää tuoda esille kansalaisjärjestötoiminnan merkitystä. Suurtenkaan muutosten keskellä perusasiat eivät muutu. Ihmiset tarvitsevat aina toisia ihmisiä, välittämistä ja kokemusta tarvittuna olemisesta. Suurin osa kansalaisjärjestötoiminnasta perustuu juuri ihmisten liittymisen tarpeeseen. Itse ajattelen, että uudistusten keskellä pysyy pinnalla sekä tiedostamalla toiminnan juuret että olemalla riittävän tietoinen toimintaympäristön muutoksista.

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke omalta osaltaan tukee maakunnan järjestötoimijoita uudessa toimintaympäristössä. Hanketta hallinnoi KYT ry ja rahoittaa STEA (1.8.17 – 31.12.2020). Hankkeessa työskentelevät järjestöjen muutosagentti ja muutoskoordinaattori. Hankkeen uutiskirje kannattaa tilata omaan sähköpostiin. Uutiskirjeen avulla saat mm. järjestöille räätälöityä, ajankohtaista tietoa uudistuksesta ja hankkeen etenemisestä. Lisätietoja hankkeesta.

Maakunta- ja sote-uudistuksesta laajemmin kiinnostuneiden kannattaa tutustua esimerkiksi KS2020.fi -sekä alueuudistus.fi -sivustoihin.

Anne Astikainen
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke