Kuva 1. Työvalmennuksessa syntyy hyvin erilaista osaamista. Kuvassa INK-tiimin bändipajalta saa todistuksen osaamisesta musiikkialan perustutkinnosta, tässä bändi esittelee taitojaan Mataran Työllisyystapahtumassa.

Ennen ammattiopinnotkin aloitettiin aina alusta. Kaikki kävivät uskollisesti (tai vähemmän uskollisesti) läpi kaikki ammatillistumisen vaiheet yhden toisensa jälkeen. Suorittivat opintoja ja tenttivät ne ja saivat oppimääristä arvosanat harjoittelun ja tenttien perusteella. Opettajat arvioivat opiskelijoiden suorittamista koko opintojen ajan – puhuttiin jatkuvasta arvioinnista ja sen merkityksestä arvosanaa annettaessa. Tärkeää oli paitsi tekeminen myös luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Kaikki eivät suoriutuneet tästä kovin hyvin. Osa pääsi oppisopimukseen ja sai osakseen hieman käytännönläheisemmän opinpolun. Mutta suoritettava sekin oli, tunnollisesti.

Jatkuvassa arvioinnissa opettajat kehittivät jokaisesta oppilaasta itselleen jonkin kuvan, jota opiskelijan oli vaikea, ellei täysin mahdoton murtaa. Usein tuo kuva seurasi mukana peruskoulusta papereiden ja todistusarvosanojen kautta. Opinnoissa menestymisestä tuli joissain tapauksessa itse itseään toteuttava ennuste, joka seurasi mukana työelämään.

Ammatillinen koulutus alkoi muuttua aikuisten työelämälähtöisten tutkintojen myötä. Suurin osa opettajista joutui opettelemaan osaamisen arviointia käytännön työtilanteissa tutkintotilaisuuksissa ja kuva ammatillisesta osaamisesta alkoi muuttua. Kirjallinen tuottaminen väheni aikuiskoulutuksessa vähitellen ja alettiin uskoa, että näyttöjen perusteella voidaan luotettavasti arvioida osaamista. Vielä opettajat kuitenkin olivat monesti sitä mieltä, että jos on itse opettanut asiat, niin sitten ne vasta osataan.

Lopullinen läpimurto ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuudessa oli tämän vuoden alussa voimaan tullut laki ammatillisesta koulutuksesta. Laissa määrätään, että kaikki aikaisempi osaaminen on koulutukseen hakeuduttaessa tunnistettava ja tunnustettava osaksi tutkintoa – ja koulutuksessa keskitytään sen osaamisen hankkimiseen, mikä vielä puuttuu. Kaikki tutkinnot arvioidaan näytöin, todellisissa työtilanteissa, oikeilla työmailla. Ei enää vanhan kertausta – vaan tutustumista oman alan uusiin asioihin. Myös opintojen käytännönläheisyys lisääntyy, kun kaiken voi nyt opetella työssä koulutus- tai oppisopimuksen kautta.

Osaamistodistusten ja tunnistettujen oppimismahdollisuuksien osalta tämä on todellinen jättipotti. Työvalmennuksen ympäristöt, joissa on tunnistetut mahdollisuudet hankkia ammatillista osaamista ja joissa on ohjausresurssia, ovat arvossa arvaamattomassa. Kun etsitään tukea tarvitsevalle opiskelijalle ammatin opiskelupaikkaa, työvalmentajien osaamista tarvitaan. Valmennusjakso, jolta osaaminen on osaamistodistukseen dokumentoitu, vähentää koulutusaikaa ja vie lähemmäs tutkinnon tai sen osan suorittamista.

Kaikki hankittu osaaminen, jos se on jotenkin dokumentoitavissa, huomioidaan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaitoksilla on velvollisuus huomioida kaikki osaaminen osaksi tutkintoa – mitä paremmin osaamista voidaan kuvata, sitä enemmän se vaikuttaa tuleviin opintoihin. Jokainen kirjoitettu osaamistodistus on tätä kautta arvokas dokumentti, vaikka ammatilliseen koulutukseen ei vielä kiire olisikaan. PAIKKOtiimin viesti on selvä: tunnistakaa mahdollisuudet ammatillisen osaamisen hankkimiseen ja kirjoittakaa osaamistodistuksia. Niillä on nyt isompi merkitys kuin koskaan.

Susanna Uusitalo
projektipäällikkö, Paikko
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Moni avaa pyöräilykauden vappuna, mikäli keli vain sallii. Pyöräily onkin loistava keino nauttia keväästä, tutustua lähiympäristöön ja löytää mahdollisesti jotain uutta. Jyväskylä tarjoaa hyvät puitteet pyöräilyyn ja mielenkiintoisia tutustumiskohteita löytyy ihan keskustan tuntumasta. Jos et koskaan ole poikennut esimerkiksi Tourujoen, Sippulanniemen tai Kangasvuoren luontopoluilla, niin suosittelen lämpimästi! Kaupungin luontopolut tarjoavat upean elämyksen lähellä kaupungin keskustaa, mutta kaukana sen vilinästä ja ruuhkista. Polkujen ääreen pääsee mainiosti pyörällä, mutta itse polkuun kannattaa tutustua kävellen, jotta ehtii katsella rauhassa ympärilleen.

Jos et omista polkupyörää, voit lainata sellaisen JAPA ry:n Lastipyörälainaamosta, joka avautuu vapun jälkeen. Lainaamosta voi kuka tahansa lainata maksutta käyttöönsä sähköavusteisen lasti- tai polkupyörän 1-3 vuorokaudeksi. Kymmenestä eri vaihtoehdosta voi valita sopivimman pyörän omaan kuljetustarpeeseensa. Tarjolla on muun muassa kaksipyöräisiä sähköavusteisia lastipyöriä, sähköavusteisia polkupyöriä, pyöräperäkärryjä, tandem sekä riksa.

Lastipyörälainaamon tavoitteena on tuoda sähköavusteiset lasti- ja polkupyörät kaikkien asukkaiden saataville, ja tarjota mahdollisuus kokeilla pyöriä omassa arjessa. Useat perheet Jyväskylässä ovatkin testanneet lainaamon pyöriä ja korvanneet kakkos-, jotkut jopa ykkösautonsa, lastipyörällä. Moni on myös vaihtanut työmatka-ajokkina autosta sähköpyörään sitä kerran testattuaan. Aiemmin pitkä ja mäkinen työmatka on tuntunut liian rankalta tavallisella polkupyörällä taitettavaksi, mutta sähköpyörällä matka sujuukin leppoisasti.

Jos kaipaat vinkkejä pyörän hankintaan tai yleensä pyöräilyyn, kannattaa osallistua Jyväskylän Pyöräilyviikkoon. Perinteistä teemaviikkoa vietetään 5.-13. toukokuuta ja se tarjoaa jälleen aimo annoksen pyöräilyelämyksiä koko perheelle. Fillarifestarit Kompassilla, pyöräretkiä, pyöränhuoltoa, pyörähuuutokauppa, Mataran muuvit ja paljon muuta tekemistä, näkemistä ja kokemista niin isoille kuin pienillekin!

P.S. Jos kaipaat kesällä kulttuurielämyksiä, niin lainaa meiltä sähköpyörää ja hurauta kesäteatteriin. JAPA ry etsii koehenkilöitä testaamaan, kuinka hyvin kesäteattereihin pääsee sähköpyörällä tai vaihtoehtoisesti bussilla. Halukkaat voivat ilmoittautua meille sähköpostitse osoitteeseen toimisto(at)japary.fi. Myös teatterit voivat vinkata meille, mikäli esityksiin pääsee helposti pyörällä tai linja-autolla. Kokeilu tarkoituksena on testata, voiko kesäteatteriin mennä muuten kuin yksityisautoillen.

Lisätiedot:
Lastipyörälainaamo: www.japary.fi/lainaamo.
Jyväskylän Pyöräilyviikko: www.pyorailyviikko.fi
Jyväskylän kaupungin luontopolut: www.jyvaskyla.fi/ymparisto/polut
Teksti: koordinaattori Paula Wilkman, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry

Syömishäiriöliitto - SYLI ry jäsenyhdistyksineen viettää kansainvälistä Älä laihduta -päivää vuosittain 6.5. Päivän tarkoituksena on ravistella ihmisiä kyseenalaistamaan laihduttamiseen ja painoon liittyviä päähänpinttymiä ja pakkomielteitä. Lisäksi päivä haluaa haastaa jokaisen omalla panoksellaan rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikenkokoiset, -muotoiset, ja -näköiset ihmiset ovat yhtä hyviä, arvokkaita ja kauniita.

Älä laihduta -päivä on itselleni henkilökohtaisesti hyvin tärkeä. Olen vuosikaudet itse kipuillut kehoni ja painoni kanssa, joko kokenut olevani liian iso tai pelännyt muuttuvani liian isoksi. Hävennyt omaa painoani, käyttämiäni vaatekokoja, kehoni muotoja ja/tai muodottomuutta.

Vastavalmistuneena ravitsemusterapeuttina, siinä vaiheessa, kun vihdoin aloin päästä kehoni, kokoni ja painoni kanssa sinuiksi, sain ensimmäisen ravitsemusterapeutin koulutusta vastaavan työn, jossa työkuvaan kuului ravitsemusasiantuntijan rooli elämäntaparyhmissä. Työkaluiksi annettiin mm. kehonkoostumusta mittaava laite ja laminoidut keskusteluherätteet, joissa kerrottiin kuinka monta kilometriä pitäisi kävellä, jotta voi kuluttaa syömänsä kesä-/jouluherkun.

Tunsin olevani NIIN väärässä paikassa. Työpaikkani oli terveyden edistämisen tiimissä enkä vieläkään tiedä, kenen terveyttä yksikään kehonkoostumusmittaus on ikinä aidosti edistänyt. Koin, että kaikki se työ, mitä terveyden edistämisen nimissä tehdään, tähtää hyvin kapeakatseisesti vain fyysisen terveyden edistämiseen laiminlyöden täysin ihmisen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin.

Enkä puhu nyt vain tästä yhdestä työnantajasta, vaan näen, että ilmiö on terveys- ja hyvinvointialalla hyvin yleinen. Terveyden ja hyvinvoinnin nimissä tehdään paljon asioita, jotka aiheuttavat ihmisille hyvinvoinnin sijaan enemmän syyllisyyttä, häpeää, ahdistusta ja pahaa mieltä. Viimeisimpänä esimerkkinä muutama viikko sitten vastaan tullut muka-vitsikäs elmäntapavalmennuksen mainoslause: ”Hiki korvaa ystävää”. Tervettä?

Älä laihduta -päivän viesti ei ole suunnattu pelkästään syömishäiriötä sairastaville - päinvastoin. Viesti on tärkeä meille jokaiselle. Koska jokaisella meistä on oikeus nauttia ruuasta, liikunnasta ja levosta miettimättä omaa painoa, laihduttamista tai kehonkoostumusta. Koska jokaisella meistä on vastuu siitä, miten painosta ja erikokoisista, -näköisistä ja -muotoisista kehoista puhutaan.

Ja viesti on tärkeä jokaisena päivänä, ei vain toukokuun kuudentena. Siksi päätimme lisätä kolmosen päivämäärän eteen. Älä laihduta -päivän puolesta kampanjoidaan 6.5., mutta oikeasti Älä laihduta -päivä on 365 päivänä vuodessa.

Oletko mukana?

Katri Mikkilä
ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti
kehittämiskoordinaattori
Syömishäiriöliitto - SYLI ry

Älä laihduta -päivän teesit:

Jokainen voi ja saa hyväksyä kehonsa sellaisena kuin se on.
- Ei ole olemassa yhtä oikeaa kehon muotoa ylitse muiden.

Ihminen voi elää terveellisesti ja olla terve koosta riippumatta.
- Laihduttamisen sijaan kaikenkokoisia tulisi kannustaa terveeseen ruoka-, liikunta- ja kehosuhteeseen. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta laihduttaminen on koosta riippumatta yleensä kannattamatonta. Laihduttamisen ei pitäisi koskaan olla ensisijainen tavoite, vaan tavoitteena pitäisi olla kokonaisvaltaisesti hyvinvointia tukevat valinnat.

Moni elää näennäisen tervettä elämää
- Moni rajoittaa terveellisyyden nimissä tarpeettomasti ruokavalintojaan tai harrastaa tarpeettoman paljon liikuntaa. Ihminen voi olla fyysisesti täysin terve, mutta voida samalla henkisesti todella huonosti.

Laihduttamiseen liittyy aina riskejä
- Ylipainon tiedetään olevan monen sairauden riskitekijä, mutta myös laihduttamiseen liittyy riskejä. Itse asiassa tutkimusten mukaan painonhallinnassa onnistuvat todennäköisimmin ne, jotka eivät laihduta. Jos terveydentila edellyttää painonpudotusta, laihduttamisen ja vaa-an tuijottamisen sijaan tulee keskittyä riittävään ja täysipainoiseen syömiseen sekä iloa tuottavaan liikuntaan.

Syömishäiriöliitto ja sen jäsenyhdistykset ympäri Suomen viettävät Älä laihduta –päivää eri tavoin viikolla 18. Tapahtumat kootaan Facebook-sivulle https://www.facebook.com/alalaihduta/.

Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Tiedetään, että katto vuotaa ja se pitäisi korjata. Tiedetään, että talo on vajaakäytöllä. Tiedetään, että talo tuottaa hirveästi kustannuksia. Mutta ehkä se tuska ei johdukaan tiedosta, vaan siitä että talo on yhdistykselle tärkeä. Suurempaa tuskaa voisi seurata tilanteesta, jossa katto saa vuotaa huomaamatta vuosikausia, talo on tyhjillään, vaikka ympärillä on tapahtumia, tai siitä, että yhdistyksen varat hupenevat kuin itsestään.

Kaksi vuotta kestäneessä Wolmar-hankkeessa kehitettiin taloon liittyvien tietojen hallintaan avuksi selvityskortti. Selvityskortti on itseohjaava työkalu, jonka yhdistykset voivat maksutta ladata Yhdistystorilta (www.yhdistystori.fi/selvityskortti). Siihen kerätään kaikki taloon liittyvä tieto aina rakennusmateriaaleista talouslukuihin ja historiasta käyttäjäryhmiin. Yhdistyksillähän on taloistaan valtavasti tietoa, mutta usein ne on hajautettu eri mappeihin ja eri avainhenkilöiden päänuppeihin.

Yhdistys voi kokoontua täyttämään selvityskorttia ja keskustelemalla eri asiakohdista saattaa nousta myös kehitysideoita. Selvityskortissa kysytään esimerkiksi, että onko vuokraustoiminnassa käytössä tilavarausjärjestelmä. Yhdistys ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi koko asiaa aiemmin, mutta tässä yhteydessä he päättävätkin, että haluavat ottaa sellaisen käyttöön.

Suomen Kotiseutuliiton jakamaa seurantalojen korjausavustusta saadaan tänä vuonna Keski-Suomeen 70 % enemmän kuin viime vuonna, eli jopa 113 000 euroa. Avustuksen saajia on kymmenen taloa, joista kolmessa on selvityskortti käytössä.

Muinaisessa kreikkalaisessa Apollonin temppelissä oli kirjoitettuna ”tunne itsesi”. Mitä kreikkalainen filosofia silloin kehotti tekemään elämänlaadun parantamiseksi, tehkää te tänään talonne laadun parantamiseksi. Tuntekaa talonne.

Niko Jokinen
projektityöntekijä
Wolmar-hanke, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Wolmar-hanke päättyy maaliskuun lopussa ja loppuseminaari järjestetään 24.3.2018 kylätalo Rientolassa, Jyväskylän Vesangassa. Lisätiedot Yhdistystorilta (https://www.yhdistystori.fi/tapahtuma/yhdistysten-tilat-ja-talot-keski-suomessa-wolmar-hankkeen-loppuseminaari/)

Wolmar on rahoitettu Euroopan maaseuturahastosta.