Viime keväänä Mataralle ilmeistyi uusi toimija kun nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamon (https://vahvistamo.fi/) Itä-Suomen toimisto aukesi Mataran B-käytävälle. Nuorisoalan osaamiskeskukset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön valitsemia toimijoita, jotka kehittävät nuorisotoimialaa ministeriön ohjauksessa vuosina 2018-2019. Osaamiskeskukset edistävät nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti, ja Vahvistamon erityisalaa on mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihde- sekä pelihaittatyö nuorisotyössä.

Nuorisoalan toimijoilla on tärkeä rooli nuorten kasvun tukemisessa ja oman paikan löytämisessä. Panostamalla nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen ehkäistään sekä mielenterveyden ongelmia että päihde- ja pelihaittoja. Omien vahvuuksien tunnistaminen, arjen taidot, kuulluksi tuleminen sekä taidot solmia ja ylläpitää ihmissuhteita auttavat kohtaamaan vastoinkäymisiä sekä tukevat hyvinvointia ja vahvistavat nuoren kokemusta omasta pärjäämisestä.

Vahvistamo on kolmen emojärjestön yhteistyön tulos: EHYT ry tuo mukanaan osaamiskeskukseen ehkäisevän päihdetyön ja pelikasvatuksen osaamista, Suomen Mielenterveysseura tuo pöytään vankkumattoman kokemuksensa mielen hyvinvoinnin edistämisestä ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi lisää soppaan taitonsa osallistaa nuoret oman hyvinvointinsa asiantuntijoiksi. Vahvistamon slogan onkin “vahvuus tehdään yhdessä”.

Vahvistamo tarjoaa koulutuksia ja osaamista nuorisoalan toimijoille, etsiville nuorisotyöntekijöille ja nuorten työpajoilla työskenteleville ohjaajille. Koulutuksia järjestetään sekä verkossa, että paikallisesti. Uutena erikoisuutena osaamiskeskus tarjoaa koko nuorisoalan kentälle suunnatun verkkokoulutussarjan Vahvistamo Talk Show:n, jossa käsitellään Vahvistamon teemoja sivuavia, mutta peruskoulutuksista puuttuvia syventäviä aiheita. Ensimmäinen Vahvistamo Talk Show käsitteli ADHD-oireiden yhteyttä päihderiippuvuuden syntymisherkkyyteen. Show lähetettiin Oulusta marraskuussa ja sen tallenne on nyt katsottavissa (https://vahvistamo.fi/blog-post/vahvistamo-talk-show-adhd-ja-paihderiippuvuus-tallenne-katsottavissa-nyt/).

Paikallisesti osaamiskeskus luo alueellisia verkostoja sekä monimuotoisia ympäristöjä, joissa nuorisotyön ammattilaisten asiantuntijuutta jaetaan ja vahvistetaan. Verkostojen kautta Vahvistamo pyrkii havainnoimaan alueiden erityistarpeita, tuomaan tahoja lähemmäs toisiaan sekä räätälöimään tukea työn kehittämiseen kunkin alueen tarpeisiin. Käytännössä verkostotyö alkaa helmikuussa 2019, kun ensimmäinen “Vahvistaja-verkoston” valtakunnallinen tapaaminen järjestetään verkossa.

Keski- ja Itä-Suomen verkostokoordinaattori Nuppu Soanjärvi on kaikkien kunnallisen nuorisoalan työntekijöiden käytettävissä Vahvistamon teemojen puitteissa. Ollaan yhteyksissä - vahvuus tehdään yhdessä!

Kirjoittaja:

Nuppu Soanjärvi

verkostokoordinaattori

osaamiskeskus Vahvistamo

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kädentaitojen kulttuurifuusioita, luontoaloihin tutustumista, uusia tuulia tuunaukseen, virkeyttä kulttuurista ja työbileitä!

Tätä kaikkea ja paljon muuta on nyt Jyväskylässä tarjolla työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Toiminnot ovat osa Välitin-kokonaisuutta, jossa Ekotuuri, Mä oon pihalla, Kufu, Työbileet ja Virkku kehittävät uusia toimintamenetelmiä työllistymisen edistämiseksi. Välitin kokonaisuutta hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry.

Hankekokonaisuuden toiminta alkoi keväällä ja kaikki osahankkeet ottavat nyt asiakkaita vastaan! Mikä näistä toiminnoista sopisi juuri sinulle?

Ekotuunari

Ekotuunari kokoaa yhteen tuunaamisesta ja kädentaidoista kiinnostuneita kädentaitajia. Heitä tuetaan omissa vahvuuksissaan, herätellään osallistujien sisäistä yrittäjyyttä sekä kannustetaan työllistymiseen osittain tai jopa kokonaan kädentaitoja käyttäen. Asiakkaaksi voit hakeutua joustavasti, oman aikataulusi mukaan. Ekotuunarin toteutuksesta vastaa Jyväskylä Katulähetys ry. Lisätietoja saat hankevastaava Raunalta, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

KuFu

Kufussa eli Kädentaitojen kulttuurifuusiot – hankkeessa kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset kädentaidoista kiinnostuneet henkilöt. Valmennuksessa tutustutaan kädentaitojen pientekniikoihin ja alan työllistymismahdollisuuksiin sekä pohditaan tapoja fuusioida omasta kulttuuristaan peräisin olevia uniikkeja kädentaitoja suomalaisen käsityö- ja designperinteen kanssa. Kufun ryhmiin on jatkuva haku, tervetuloa mukaan! Voit piipahtaa Kufun työpajalla Vapaudenkatu 8, (käynti Minna Canthin kadulta) tai ottaa yhteyttä Teijaan, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Hankkeen toteutuksesta vastaa Wari ry.

Mä oon pihalla

Mä oon pihalla vie puolestaan maahan muuttaneita luonnonystäviä ”metsään” tutustumaan suomalaiseen luontoon ja luontoalojen tarjoamiin työllistymismahdollisuuksiin. Samalla treenataan työnhakutaitoja sekä pyritään ennaltaehkäisemään työelämässä tapahtuvaa maahanmuuttajiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä ja vähentämään työnantajien ennakkoasenteita. Mä oon pihalla -toiminnan toteutuksesta vastaa Paremmin yhdessä ry. Mikäli kiinnostuit, ole yhteydessä Annikaan, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Työbileet!

Työbileet -hanke vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on mallintaa ja testata ohjausmenetelmiä, joilla edistetään yrittäjämäistä tapaa työllistää itsensä. Työbileiden kohderyhmänä ovat korkeakoulutetut maahanmuuttajat ja yhteistyökumppaneita ovat pienet ja kasvuhakuiset yritykset. Työbileisiin voit hakeutua non-stoppina, katso lisätietoja tyobileet.com Työbileiden toteutuksesta vastaa INNOverkko Osuuskunta

Virkku

Virkun tavoitteena on nuorten työllistymisen tukeminen luovin keinoin luoville aloille. Virkku-tiimissä tutustutaan luovaan toimintaan ja alan työllistymismahdollisuuksiin sekä harjoitellaan taitoja käytännössä omien projektien muodossa. Tiimissä toteutettavat projektit paitsi tukevat osallistujien omaa työllistymistä, myös edistävät yleisesti luovia toimintamalleja ja kulttuurin kuluttamista. Tiimin voi suorittaa vapaaehtoisesti tai esimerkiksi työkokeiluna. Virkun toteutuksesta vastaa Jyväskylän Seudun Nuorisoseura ry. Lisätietoja voit kysellä Annalta, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Välittimen välähdyksiä Mataralla

Mikäli hankkeiden toiminta kiinnostaa, voit tulla tutustumaan meihin loka-joulukuussa myös Välittimen Välähdyksiä Mataralla – tapahtumiin ja työpajoihin. Osallistuminen on ilmaista eikä sido mihinkään! Katso tapahtumat ja aiheet täältä:

Välittimen välähdyksiä Mataralla

Henna Takala

tiedottaja-assistentti

Välitin -hanke

Olin viime kesänä soutamassa Mataran kirkkoveneessä. Siitä asti mielessäni on pyörinyt ajatus järjestötoiminnan ja kirkkovenesoudun yhteisistä piirteistä. Kirkkoveneessä on 14 soutajaa ja yksi perämies, joka määrää soutuairojen tahdin. Maali saavutetaan sitä nopeammin, mitä useampi airopari soutaa samaan tahtiin. Veneessä tarvitaan yhteistyötä, kärsivällisyyttä, erilaisten soutajien hyväksyntää, ja ennen kaikkea yhteinen tavoite. Kovin monia soolovetoja omaan tahtiin ei kannata yrittää, jos meinaa eteenpäin päästä.

Järjestöjen toimintaa haastetaan nyt monesta suunnasta. Maakunta- ja sote-uudistus tuo erityisesti järjestöjen palvelutoimintaan muutoksia. Sote- ja kasvupalveluiden järjestämisen siirtyessä maakuntien vastuulle järjestöille tulee uusia yhteistyökumppaneita. Kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien sijaan tai lisäksi kumppaneiksi tulevat mm. yksityiset yritykset. Voi myös käydä niin, että osa järjestöjen tähän saakka tuottamista palveluista muuttuu asiakassetelipalveluiksi, eli markkinalähtöisiksi. Lisäksi perinteisesti järjestöjen rooleihin kuuluneeseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen syntynee uudenlaista yritystoimintaa, mikä sekin aiheuttaa järjestöille uutta rajanvetoa ja määrittelyjä suhteessa yksityiseen palvelutuotantoon.

Kuntien vastuulla on jatkossa erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kunnat tarvitsevat ja toivovat tähän työhön kumppaneiksi järjestöjä. Paikallistason yleishyödyllinen toiminta on kunnan asukkaiden näkökulmasta katsottuna vetovoimaa ja elinvoimaa lisäävä tekijä. Mitä enemmän kunnassa on tarjolla monipuolista ja mielekästä tekemistä, kun parempi kunnassa on asua. Jotta kunnat ja järjestöt voivat tehdä hyvää yhteistyötä, niiden tulee tuntea toinen toisensa. Hyvin tärkeää on hahmottaa nimenomaan erilaisten järjestöjen rooli ja merkitys kunnan kumppanina hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Entäs se kirkkovenesoutu, katkesiko airot vai päästiinkö maaliin? Keski-Suomen tuhansista järjestöistä riittää soutajia satoihin kirkkoveneisiin. Järjestöissä on osaamista, asiantuntijuutta, vapaaehtoisuutta, intoa ja sitkeyttä. Meillä on toimivia laaja-alaisia ja substanssiperusteisia verkostoja, joita myös kehitetään aktiivisesti; esimerkkinä perusteilla oleva maakunnan ja järjestöjen yhteinen kumppanuuspöytä. Yhteisenä intressinä meillä kaikilla on monipuolisen järjestötoiminnan sekä ihmisten osallisuuden ja tuen turvaaminen.

Jotta soutu sujuisi mahdollisimman hyvin, tarvitsemme nykyistäkin tiiviimpää yhteistyötä ja yhteisen äänen ylläpitämistä. Järjestötoiminnan vahvuutena on toiminnan laaja kirjo ja moninaisuus, mutta samalla järjestötoiminta saattaa näyttää hankalasti hahmotettavalta. Järjestötoiminnan kuvaa tuleekin selkiyttää eli kertoa mitä teemme ja miten, mikä on toimintamme volyymi ja merkitys. Parhaimmillaan kirkkovene voi olla alusta, jolla on tuhansia erilaisia samaan maaliin soutajia ja jolla saamme arvokkaan työmme tunnetuksi. Tehtävänämme on turvata niiden ihmisten palvelut ja tuki, joita varten me toimimme ja olemme olemassa.

Järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke

Kuva 1. Nuorten Keski-Suomi järjesti heinäkuussa SuomiAreenalla keskustelutilaisuuden, jossa keskusteltiin nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksista ja haasteista suomalaisessa yhteiskunnassa.

”Osallisuus keskiöön”, ”Asiakasosallisuus on työmme tärkein lähtökohta”, ”Tavoitteenamme on synnyttää osallisuutta”. Osallisuus tuntuu nyt olevan kaikkien huulilla. Kun googlaa sanan osallisuus, Google tarjoaa käsitteelle 958 000 hakutulosta. Pikaisella tarkastelulla ainakin ensimmäiset hakutulokset näyttäisivät liittyvän juuri osallisuuden määrittelyyn ja eri yhteisöjen ja organisaatioiden kuvauksiin siitä, mitä osallisuus heidän työssään tarkoittaa. Itse asiassa tuntuu, että osallisuus vilisee ihan joka käänteessä ja käsitteenä se on jo kokenut pienoista inflaatiota. On ehkäpä jo havaittavissa pientä osallisuusväsymystä! Työyhteisöt tuskailevat osallisuusprosessien kanssa miettien, että miten tässä nyt saadaan mahdollisimman monen ääni kuuluviin ja lisättyä sitä osallisuuden tunnetta.

Mutta mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan osallisuudesta? Minusta tuntuu, että osallisuudesta puhuttaessa tapahtuu paljon myös ’ohipuhumista’ juuri siksi, että käsitteellä on useampi ulottuvuus ja siten se tarkoittaa eri ihmisille hieman eri asioita. Joku tarkoittaa sillä yksilön kokemusta tai tunnetta siitä, että kuuluu johonkin joukkoon. On ehkäpä tärkeä osa sitä joukkoa. Toiselle kyse on vaikuttamisesta. Että pääsee tuomaan oman mielipiteensä esiin ja se mielipide huomioidaan esimerkiksi päätöksenteossa tai suunnittelussa. Ja nämähän kaksi näkökulmaahan eivät sulje toisiaan pois. Molemmat voivat toteutua samaan aikaan. Pohjimmiltaan kyse on kai kuitenkin siitä, että tulee tunne, että on osallisena jossakin. Osallisuuden tunne voi syntyä oikeastaan missä vain; koululuokassa, töissä, harrastuksissa, netissä, kotonakin. Eikä osallisuus tapahdu pelkästään osana jotakin ryhmän toimintaa. Ihminen voi tuntea olevansa vahvasti osallinen ja kuuluvansa tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa, vaikkei osallistuisikaan minkään varsinaisen ryhmän toimintaan. 

Tutkijat Tomi Kiilakoski, Anu Gretschel ja Elina Nivala ovat tehneet mielestäni käyttökelpoisen jaottelun osallisuuden edistämisestä sosiaalisena ja poliittisena toimintana. Osallisuus sosiaalisena toimintana tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisten suhteiden vahvistamista, jolloin tavoitteena on ehkäistä yhteiskunnasta syrjäytymistä. Siinä on kyse yhteisöllisyydestä, kohtaamisesta ja ryhmätoiminnan ymmärtämisestä. Osallisuus poliittisena toimintana puolestaan korostaa vallan jakamista, sekä päätöksentekoon osallistumista ja vaikuttamista. (Kiilakoski & Gretschel & Nivala 2012, 16-17.) Voisikin olla ihan hyvä juttu, että eri toimintojen osallisuudesta puhuttaessa määriteltäisiin aina tarkemmin, että onko kyse pyrkimyksestä vaikuttaa vaikkapa poliittiseen päätöksentekoon vai sitten osallisuudesta sosiaalisten suhteiden vahvistamisena.

Osallistuin muutama viikko sitten työpajaan, jossa oli tavoitteena määritellä nuorten osallisuuden laatukriteerejä. Keskustelu oli vilkasta. Emmekä tietenkään saaneet mitään yhdellä kerralla valmiiksi! Päivän jälkeen jäin pohtimaan paljon mm. kielen merkitystä osallisuudessa. Yhteinen kieli on avain asioiden ymmärtämiseen ja siksi olisi ehdottoman tärkeää, että silloin kun määritellään nuorten osallisuuden laatukriteereitä, nuoret pääsisivät myös itse määrittelemään, mitä osallisuus heille tarkoittaa ja miten he sen ymmärtävät. Ja tämähän on taas sitä osallisuutta! Ja sitten on myös suuri ero, että puhutaanko osallisuudesta, osallistamisesta vai osallistumisesta. Tämä jo vaatisikin ihan oman blogipohdinnan.

Viime perjantaina (14.9.) Suomenmaa uutisoi myös pääministeri Sipilän ja keskustan nostavan nimenomaan nuorten osallisuuden edistämisen tärkeäksi tavoitteeksi: Äänestysikärajaa tulisi laskea 16:een ikävuoteen, jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva nuorisovaltuusto ja nuorille tulee taata edustus kaikissa valmistelevissa ja päättävissä ryhmissä. Tärkeitä tavoitteita. Ja nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen tuleekin kiinnittää huomiota. Tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ja taidot ovat maailman huippua, mutta nuoret eivät usko voivansa vaikuttaa. Esimerkiksi vuoden 2015 kuntavaaleissa 18-24-vuotiaiden nuorten äänestysprosentti oli 35.  Jotakin on siis tehtävä. Saatava siis nuorillekin tunne siitä, että he ovat tärkeä osa tätä yhteiskuntaa ja että yhteiskunnan kehitykseen voi vaikuttaa.

Myös meillä Nuorten Keski-Suomessa osallisuus on työn keskiössä monella tapaa. Nuorten osallisuuden edistäminen on yksi tärkeimpiä tavoitteitamme, mutta samalla se on myös tapamme toimia. Meidän tavoitteena on mm. edistää nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa, jolloin meidän toimintamme painottuu osallisuuden kentällä sinne vaikuttamisosallisuuden puolelle. Samalla toimintaa tehdään lasten ja nuorten kanssa sellaisin menetelmin ja periaattein, että kaikki mukana olevat kokisivat olevansa osallisia ja tärkeitä. Eli toimintatapana kyse on myös sosiaalisesta osallisuudesta.

Kun osallisuudessa kuitenkin lopulta on kyse ihmisen omakohtaisesta kokemuksesta, osallisuuden tunteesta, muistammeko me selvittää tarpeeksi usein, miten osallisiksi mukana olevat ihmiset itsensä kokevat. Milloin sinä olet viimeksi kysynyt työkavereilta, verkostoilta tai vetämiesi ryhmien jäseniltä, että tunnetko olevasi tärkeä osa toimintaa? Koetko voivasi vaikuttaa? Ainakin minulla on tässä parantamisen varaa ?.

Eeva Mäntylä

projektikehittäjä

Nuorten Keski-Suomi / Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hanke

Lähteet:

Kiilakoski, Tomi & Gretshel, Anu & Nivala, Elina (2012): Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa Anu Gretschel ja Tomi Kiilakoski (toim.): Demokratiaoppitunti – Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 9-30.

Mehtäläinen Jouko, Niilo-Rämä Mikko & Nissinen Virva (2017): Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2016 -tutkimuksen päätulokset. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Luettavissa: https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/julkaisuluettelo-1/julkaisujen-sivut/2017/ICCS2016-D120

Suomenmaa (14.9.2018): Sipilä: Äänestysikäraja alas, kunnanhallituksiin nuorisokiintiö. Luettavissa https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sipila-aanestysikaraja-alas-kunnanhallituksiin-nuorisokiintio-6.3.415979.08fa44cc6a