Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Kansalaisjärjestöjä on nimitetty sateentekijöiksi. Sateentekijät osallistuvat ja mahdollistavat yhteisöllisyyttä. Toimiessaan he raikastavat ja kostuttavat ympärillään olevia, jolloin kaikki piristyvät. Näin lisääntyy luottamus yhteiskunnassa. Kolmen viikon havaintojeni perusteella, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen eli KYT:n tuoreena toiminnanjohtajana, voisin vakuuttaa tämän professori Juho Saaren kuvaileman mekanismin paikkansa pitäväksi. - Joka kerta kun Kansalaistoiminnankeskus Mataran ovesta sisälle astuu, on vastassa piristävä ilmapiiri, elämän tuntua ja ihmisiä tavattavissa!

Yksinäisyydestä ja sen vähentämisestä on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu tavallista enemmän. Juuri kun olin kotisohvalla aikeissa lukea loppuun Yksinäisten Suomi -kirjan, huomasin että samasta teemasta käytiin kiinnostavaa keskustelua Ylen Yksinäisyys illassa (23.11.). Moniääninen porukka, professori Juho Saari mukaan lukien, pohti yksinäisyyden syitä, seurauksia ja ratkaisukeinoja. Yksinäisyys nähtiin yhteisenä pulmana ja parannuskeinoiksi ehdoteltiin niin yhteiskunnallisia päätöksiä kuin kansalaistenkin omaa aktiivisuutta.

Vapaaehtoistyön merkitys ja tuloksellisuus tuli selkeästi esille. Keskustelijat olivat sitä mieltä, että järjestöjen tärkeätä työtä tulee arvostaa, tukea ja rahoittaa jatkossakin. Tästä monissa keskusteluissa vallitsevasta yksimielisyydestä huolimatta järjestötoiminnan tulevaisuus näyttää myös huolestuttavalta.

Miten tulevassa maakuntarakenteessa tuetaan järjestöjen toimintaa? Ketkä ovat kumppaneita jatkossa? Näitä kysymyksiä KYT esittää Keski-Suomen päättäjille ja maakuntauudistuksen suunnittelijoille. Ja kaikkien sateentekijöiden on samalla syytä tuoda selkeästi julki toimintansa tulokset ja vaikutukset. Mitä lääkkeitä on tarjolla kansansairauteen nimeltä yksinäisyys!

On tärkeää, että yksinäisyydestä keskustellaan ja ilmiötä piiritetään useiden tieteenalojen näkökulmista. Yksinäiseksi ei jouduta vain tietyistä syistä. Yksinäisyyttä ei myöskään vähennetä patistamalla vain yksilöitä tai ainoastaan päätöksentekijöitä muuttamaan toimintaansa.

Huomion arvoista on se, että yksinäisyydellä nähdään tutkitusti selkeät kytkökset monenlaiseen huono-osaisuuteen. Sosiaalinen eristyneisyys eli sosiaalisten suhteiden puute on yhteydessä myös korostuneeseen kuolleisuusriskiin. Tällaisia tuloksia saatiin tänä syksynä Jyväskylän yliopistossa Yksin yhteiskunnassa -hankkeen tutkimusryhmässä. Vastaavia tuloksia on aiemmin uutisoitu myös yhdysvaltalaistutkijoilta, joiden mukaan sosiaalisten suhteiden vähäisyys on lihavuutta ja tupakointiakin merkittävämpi terveysriski.

Huolehtiessamme omista sosiaalisista suhteistamme ja tukiessamme ihmisten kanssakäymistä vähennämme samalla merkittävää hyvinvoinnin riskitekijää.

Raili Haaki
Toiminnanjohtaja
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry